Oikeus valokuvaan syntyy kuvan ottajalle, ei kuvan kohteelle. Tavallisia valokuvia suojaa lähioikeus. Se on voimassa 50 vuotta siitä vuodesta eteen päin, jolloin kuva on otettu. Eero tietää, että teos on omaperäinen ja itsenäinen luovan työn tulos. Siis myös valokuva voi olla teos, jota tekijänoikeus suojaa.Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta.
Kuvaaja voi luovuttaa kuvastaan taloudelliset oikeudet kuvatoimistolle. Tällöin kuvatoimisto saa päättää kuvan käyttämisestä, kuten kopioimisesta ja esittämisestä. Kuvaajalle jää isyysoikeus kuvaansa, joten kuvaajan nimen mainitseminen kuvan yhteydessä on hyvin tapojen mukaista.
Eero haluaa olla hyvänä esimerkkinä ja tehdä oppimateriaalin luvallisesti. Hän tietää, että kouluilla on lupa ottaa rajallisesti kopioita valokuvista ja muustakin suojatusta aineistosta. Millä perusteella ja miten laajasti koulussa voidaan kopioida suojattuja aineistoja? Voiko eri lähteistä otettuja aineistoja yhdistää kopioitaessa yhdelle sivulle? Voiko aineistoja kopioida myös internetistä?
Kyllä vain, tekijänoikeuden rajoitukset ja sopimuslisenssit helpottavat teosten hyödyntämistä opetuskäytössä. Sopimuslisenssejä (Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemä sopimus koulujen puolesta Kopioston kanssa) on kaksi. Ne koskevat valokopiointia sekä TV- ja radiolähetyksiä. Valokopiointia koskeva lisenssi antaa luvan kopioida teoksia tiettyjen reunaehtojen rajoissa opetusta varten: oppilaille voi kopioida enintään 20 sivua melkein mistä tahansa julkaisusta yhden lukukauden aikana. Tosin lyhyestä julkaisusta kopioitava sivumäärä saa olla enintään puolet sen sivumäärästä.
Eero saa ottaa valokopioita lehdestä opetuskäyttöön. Kuvien kopioimiseen ei tarvitse pyytää lupaa tekijältä. Sopimuslisenssi mahdollistaa tämän. Eero voi myös yhdistää aineistoja samalle paperille ja tämä on monesti opetuskäyttöä ajatellen järkevääkin, jos oppilaiden on esim. tarkoitus vertailla kuvia/tekstejä. Lähteet on merkittävä näkyviin.
Eero esittää monistamaansa oppimateriaalia luokalle dokumenttikameralla. Sillä voi esittämisen lisäksi tallentaa aineistot digitaaliseen muotoon, jolloin ne voidaan jakaa tiedostoina oppilaille tai esittää myöhemmin luokalle suoraan kameran muistista. Dokumenttikameroiden mukana luokkiin on asennettu videotykit, joihin Eero voi kytkeä oman kannettavan tietokoneensa ja hyödyntää opetuksessa myös PowerPointtia. Onko aineistojen esittäminen dokumenttikameralla tekijänoikeudellisesti ongelmallisempaa kuin aiemmin käytetyillä piirtoheittimillä heijastaminen? Miten tekijänoikeus suhtautuu aineiston tallentamiseen digitaaliseen muotoon dokumenttikameran muistiin? Entä aineiston lataamiseen internetistä esimerkiksi PowerPoint-esitykseen?
Aineiston esittäminen dokumenttikameralla on ongelmallisempaa kuin piirtoheittimellä heijastaminen, jos aineiston tallentaa kameran muistiin. Silloinhan siitä tekee digitaalisen kopion, jota sopimuslisenssi ei kata. Aineistoa ei siis saa kopioida digitaaliseen muotoon esim. PP-esitykseen. Lisenssi sallii internetistä tulostamisen, mutta ei kopioimista digitaalisesti luettavaan muotoon.
Lähteet:
Kopiointi ja tallennus oppilaitoksissa. Opetusministeriön hankkimat luvat. Speedmaster, Helsinki, 2009.
http://c-ope.blogspot.com/2010/09/kysymyksia-internetissa-olevien-kuvien.html
Marja-Leena Mansala, Valokuva ja sen kohde - kuka määrää käyttämisestä? IPRinfo 4/2006. http://www.iprinfo.com/page.php?page_id=35&action=articleDetails&a_id=438&id=32
Tämä jäi lähteistä enkä osannut muokata tekstiä...
VastaaPoistahttp://www.kopiraitti.fi/ukk/fi_FI/dokumenttikamera
Tässähän tuli moneen arkiseen ongelmaan vastaus! Hämmästyin, että yhdestä teoksesta saa kopioida 20 sivua lukuvuoden aikana (tietyin reunaehdoin) - vau! Luulin, että näinkään ei saisi tehdä.
VastaaPoistaPowerPoint-esitykset ovat ikäviä tekijänoikeudellisessa mielessä, mutta on ymmärrettävää, että esimerkiksi kuvien kanssa toimitaan juuri näin, niin kuin kirjoitit. Voisiko Eero panna ppt-esitykseen jonkin museon osoitteen ja sitä kautta näyttää kuvaa esityksessään?
Tähän vastaukseen ei ole lisättävää. Odotan innolla vastaustasi toiseen tehtävään! (Mutta älä ota silti paineita :)
VastaaPoistaMikä on oma kokemuksesi riittävätkö sopimuslisenssin rajat hyvin, vai onko joskus ollut tarvetta kopioida enemmän kuin 20 sivua tai pienemmistä julkaisuista enemmän kuin puolet? En omasta lukiosta muista että tällaisia kopiomääriä olisi tullut vastaan, mutta tehtävämonisteita on tullut paljonkin. Ehkä niihin oli luvat muuta kautta tai olivat opettajan itse tekemiä.
Joni Hatanmaa, IPR University Center
Leena, olisin tuossa samalla linjalla, että PP-esitykseen voi laittaa linkin mukaan ja siirtyä sitä kautta kesken esityksen tarkastelemaan kuvia.
VastaaPoistaEn ole joutunut itse taistelemaan tuon sivumäärärajoituksen kanssa. Pisin kopioimani pätkä on ollut 10 sivua John Stuart Millin teoksesta Naisen asema. Parastahan olisi tietenkin antaa oppilaille luettavaksi kirjoja ja lehtiä, eikä kopioida niitä. Aina niistä vain ei ole riittävän montaa kappaletta koululla.
Tehtävä- ja tekstimonisteiden kopiointi opettajanmateriaaleista on kai yleisintä..? Silloin tekijänoikeuksia ei tarvitse miettiä. Ja moni ope tekee tietenkin myös itse materiaalia.
Olen yrittänyt ympäristöeettisistä syistä välttää kopioimista viime vuosien aikana. Oppikirjojen lukeminen tunnilla on mielestäni järkevämpää kuin se, että luetaan suunnilleen sama asia monisteesta. Monisteet tahtovat myös hävitä oppilailta, ellei niitä liimauta saman tien vihkoihin. Toki esim. tekstimonisteet voi kerätä pois, jolloin niitä voi käyttää uudestaan myöhemmin.