Oppilaskunnan puheenjohtaja Sari alkaa miettiä oppilaskunnan tekijänoikeudellista vastuuta. Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin (Tekijänoikeuslaki 2§). Sarin käsityksen mukaan käytettyjen kirjojen jälleenmyynti on yleisön saataviin saattamista ja siten siihen tarvittaisiin kunkin kirjan tekijältä lupa. Se olisi aivan liian työlästä ja välityspalvelu jäisi silloin järjestämättä.
Onko oppilaskunnalla oikeus perustaa käytettyjen kirjojen välityspalvelu ja tuleeko heidän saada jokaisen välitetyn kirjan oikeudenhaltijalta lupa, vai onko tekijänoikeus siirtynyt kirjan omistajalle? Olisiko tilanne erilainen, jos oppilaskunta järjestäisi vuokrauspalvelun?
Oppilaskunnalla on oikeus perustaa käytettyjen kirjojen välityspalvelu. Tätä varten ei tarvitse hakea lupaa oikeudenhaltijalta: "Tekijänoikeuslaki 19 § (24.3.1995/446) Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella, kappaleen saa levittää edelleen. (14.10.2005/821)." Meidänkin koulussamme oppilaskunnan hallitus pyörittää käytettyjen kirjojen välitystä, mikä on mielestäni järkevää kirjojen hyötykäyttöä. Myös ekologisempaa kuin se, että jokainen ostaa kirjansa aina uutena.
Kansanedustajan kirjallinen kysymys ja siihen annettu vastaus 791/2009 vp ei valitettavasti auennut linkin kautta eikä Googlesta.
Sari pohtii myös voisiko oppilaskunta ottaa vastaan käytettyjä kirjoja lahjoituksina ja lainata niitä kioskista oppilaille. Tulisiko oppilaskunnan hankkia kirjojen lainaamiseen lupa oikeudenhaltijoilta tai maksaa korvausta?
Kirjojahan saa vapaasti lahjoittaa ja lainata kenelle tahansa, joten sama periaate pätee tässäkin.
Tekijänoikeuslaissa sanotaan, että "Teoksen kappaleen, joka on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueen ulkopuolella, saa 1 momentin mukaisesti 3 momentissa olevin rajoituksin: 1) saattaa yleisön saataviin lainaamalla" (19 §).
Monitoimilaitteen hankinta arveluttaa Saria. Kopiointi kuuluu tekijän yksinoikeuteen, eikä hän halua oppilaskunnan joutuvan vastuuseen tekijänoikeuden loukkauksesta. Loukkaavatko oppilaat tekijänoikeutta, jos he kopioivat tekijänoikeudella suojattua aineistoa? Voiko oppilaskunta joutua siitä vastuuseen? Vaikuttaako asiaan se, että oppilaskunta perii monitoimilaitteen käytöstä maksun kulujen kattamiseksi?
Vastaan Sarille, että lain mukaan yksityiseen käyttöön saa kopioida:
"Valmistaminen yksityiseen käyttöön, 12 § (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen."
Tässä olisi mahdollista erottaa opetuskäyttö ja opiskelukäyttö toisistaan, jolloin opiskelija voisi kopioida oppikirjaa henkilökohtaiseen käyttöönsä.
Jos musiikkilinjan oppilaat kopioivat nuotteja musiikin tunneille, niin silloin ne on tarkoitettu opetuskäyttöön. Nuottivihkosta saa kopioida oppilaille enimmillään 10 sivua yhden lukukauden aikana (kutienin enintään puolet nuottivihon sivumäärästä). Opetus- ja kultturiministeriön sivujen ohjeiden mukaan nuottejakin saa yksityiskäyttöön kopioida muutaman kappaleen.
Lähteet:
Tekijänoikeuslaki 2§, 12§, 19 § 1 ja 4 mom ja 27 § 1 mom
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P2
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#12
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P19
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P27
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P2
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#12
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P19
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P27